Minä kuuntelen hiljaa,
annan tuulen puhaltaa
avoimista ikkunoistani sisään.
Sen hiljaiset sävelet humisevat,
enkä yritä tavoitella sitä.

Tuuli kantaa viestejä,
jotka on lähetetty kaukaa.
Jostain toisesta maasta,
toisten vuorien takaa.

Tuuli kertoo vanhaa tarinaa:
”Jossain, missä purot solisevat,
missä aurinko iltaisin laskee
taivaankannen taa.
Jossain, missä pieni lapsi itkee.
Nojaa kyyneleisin silmin
aidanpieltä vasten,
nostaen saviset kätensä
kohti taivasta.
Saviruukku makaa pieninä,
sadepisaroiden kokoisina
sirpaleina sammaloituneessa
maassa.

Tuuli tuo, tuuli vie. "
>